Espoon kaupungin ja meidän valtuutettujen aivan keskeisimpiä tehtäviä on huolehtia espoolaisten hyvinvoinnista.
Kun asukkailta kysyy, mistä hyvinvointi muodostuu, niin varsinkin näinä hetkinä korostuu tietenkin turvallisuus. Se, että on turvallista liikkua kaduilla ja että on ylipäänsä vapaus liikkua ja elää turvallista elämää vapaassa, tasa-arvoisessa ja demokraattisessa maassa.
Hyvinvointi muodostuu kuitenkin useasta eri kokonaisuudesta. Siihen liittyvät turvallisuuden ja tasa-arvon lisäksi viihtyisä asuminen, oppiminen ja hyvät koulutus- ja työntekomahdollisuudet sekä erityisesti koko hyvinvointialueille siirtyvä sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi. Koska sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2023 alussa kunnilta hyvinvointialueille, se tulee vaikuttamaan kuntamme hyvinvointitehtävään merkittävästi.
Nyt valtuustokaudella koottu hyvinvointikertomus on Espoon tarinan, Espoo strategian toimeenpanemista. Hyvinvointisuunnitelma on luotu yhdessä eri toimielimien kanssa ja siinä korostetaan erityisesti espoolaisten kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Jotta meillä hyvinvointi Espoossa paranisi ja lisääntyisi alueellisesti, siihen ei yksittäiset parannukset riitä. Tarvitsemme useita toisistaan riippumattomia toimia, jotka nostavat kuntalaistemme hyvinvointia. Aivan erityinen huolenaihe on, että miten pystymme pitämään espoolaisen, asukkaan keskiössä, kun hyvinvoinnin edistäminen kuuluu tulevaisuudessa sekä kaupungin että hyvinvointialueen vastuulle. Se on selvää, että tässä meillä onkin tärkeä tehtävä ja haaste. Tulevien toimintamallien on tuettava erinomaisesti toisiaan. Muuten meillä on vain hallintomalleja toisensa perään, uudistuksesta ei tietoakaan ja kokonaisuus pirstaleinen. Sitä meistä ei varmastikaan kukaan halua.
Tässä tilanteessa espoolaisten hyvinvoinnin kannalta merkityksellistä on se, että yhteistyö eri tahojen välillä toimii ketterästi. Järjestöjen ja kolmannen sektorin lisäksi myös yritysten ja asukasfoorumeiden tulee olla keskeisiä toimijoita hyvinvoinnin edistämisessä. Tämän yhteistyön tulee olla myös tehokasta, vaikuttavaa sekä osallistavaa.
Elämme nyt poikkeuksellisia aikoja. Ensin koronavirus ja siihen päälle vielä Ukrainan sota. On aivan selvää, että monen jaksaminen ja henkinen kantokyky on todella koetuksella. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet ja moni kärsii yksinäisyydestä. Se on todellisuutta monelle, aivan joka päivä. Kun puhumme hyvinvoinnista, tuleekin miettiä hyvin tarkoin, kenelle ja mistä me oikeastaan puhumme?
Hyvinvointiin liittyy kaikki nuo edellä mainitut asiat aina turvallisesta kouluympäristöstä terveydenhuoltoon asti. Kaikki ovat tärkeitä asioita, jotka osaltaan edistävät hyvinvointia. Tärkeää onkin, ettemme unohda yksilöitä ja niitä ihmisiä. On tärkeää miettiä, kuinka lähellä oikeasti olemme kuntalaista, mitä me oikeasti näemme ja kuinka hyvin me kuulemme kansan äänen. Siinä meillä nimittäin on vielä parannettavaa ja paljon.
Hyvinvoinnin edistämisen kannalta ja siinä onnistumisessa on keskeistä se, että me kuuntelemme asukkaita, osallistamme edelleen eri toimijoita mukaan toimimaan kanssamme sekä mietimme yhdessä hyvinvointialueen kanssa, että miten me pidämme sen ihmisen, yksilön kaiken keskiössä. Se on meidän tärkein tehtävä ja meidän valtuutettujen velvollisuus. Asukkaat eivät saa joutua eri hallintomallien pyöriteltäväksi.