HUOLENPITO

YKSILÖN
ARVOSTAMINEN

YRITTÄJYYS

EUROOPPA-
MYÖNTEISYYS

ILMASTO-
MUUTOKSEN
TORJUMINEN

MARKKINA-
TALOUS

LIIKE NYT

Liike Nyt muuttaa politiikan tekemistä. Demokratian kannalta ei ole järkevää, jos valta keskittyy vain harvoille ja että sama henkilö istuu monella eri pallilla samanaikaisesti. Liike Nyt uudistaa yhteiskunnallista päätöksentekoa perustamalla päätökset tutkittuun tietoon ja antaa vaikutusvaltaa niille, joita päätökset koskevat. 

Liike Nyt perustettiin, jotta poliittista päätöksentekoa saadaan uudistettua, ja jotta ihmiset voidaan ottaa mukaan päättämään asioista, jotka koskettavat heidän arkeaan ja tulevaisuuttaan. Liike Nyt keskittyy tekemään politiikkaa asiat, ei ideologia edellä. Liike Nyt ei ole puolue, vaan ennen kaikkea kaikille avoin poliittinen liike.

Liike Nyt äänestyttää merkittävimmät linjaukset vaikuttajaverkostollaan. Muista asioista päättää eduskuntaryhmä periaatteidensa mukaisesti. Liike Nytin kuusi periaatetta luovat poliittisen sisällön. Periaatteet ovat: huolenpito, yksilön arvostaminen, yrittäjyys, eurooppamyönteisyys, ilmastonmuutoksen torjuminen sekä markkinatalous. Periaatteita täydentämään Liike Nyt rakentaa tiekartan, joka äänestytetään toiminta-alueittain vaikuttajaverkostolla.

Tule sinäkin mukaan, päätetään yhdessä.
Ole se muutos, jonka haluat nähdä!

liikenyt.fi

TIEKARTTA

Liike Nyt on rakentanut tiekarttaa yhdessä 14 000 vaikuttajan ja eri alojen asiantuntijoiden kanssa.
Tiekartta rakennetaan esittelemällä eri aihealueiden toimenpiteet, käymällä keskustelua ja
äänestämällä toimenpiteistä kaksi vaikuttajillemme tärkeintä, joita Liike Nyt alkaa edistää.

Tiekartta rakentuu seuraavien alueiden toimenpiteistä: yksilön arvostaminen, 
huolenpito, yrittäjyys, markkinatalouden toimenpiteet, ilmastonmuutos
sekä Eurooppa ja kansainvälisyys.

YRITTÄJYYS

Yrittäjän sosiaaliturva

Sosiaaliturvan tulee tarjota ihmiselle turvaverkko silloin kun hän kohtaa työttömyyden, sairauden tai muun tilanteen, jossa ei kykene elättämään itseään ja läheisiään. Turvaverkon pitää olla hyvin ennakoitavissa, jotta ihmiset voivat yrittää ja tehdä työtä ilman epävarmuutta siitä, mitä vaikutuksia tällä on heidän sosiaaliturvalleen.

Uudistetaan sosiaaliturvaa siten, että se on yhteensopiva uudenlaisten työn muotojen kanssa.

Yrittäjän uuden alun helpottaminen

Lainsäädännössä ja käytännöissämme on monia esteitä uuden yritystoiminnan perustamiseksi, jos rehellisesti toiminut yrittäjä menee henkilökohtaiseen konkurssiin. Lainsäädäntöä tulisi muuttaa siten, ettei yrittäjä olisi lopun elämäänsä velkavankeudessa. Suomella ei ole varaa menettää yhtäkään yrittäjää.

Ratkaistaan vastuuministeriöissä, miten yrittäjän uuden alun esteet voitaisiin poistaa. Esteitä on löydettävissä esimerkiksi verotuksen, maksukyvyttömyysmenettelyjen, sosiaaliturvan ja luottotietolain osalta.


HUOLENPITO

Vanhusten hoiva

Lisätään hoitohenkilökuntaa kotihoitoon, palvelutaloihin sekä tehostettuun palveluasumiseen. Tuodaan enemmän vaihtoehtoisia kuntouttavia hoitoja (terapeuttisia menetelmiä ja niiden toteuttajia) palvelutaloon. Suositaan ennaltaehkäisevää psykofyysistä toimintaa. Parannetaan palveluiden laatua uutta teknologiaa hyödyntäen.

Maksuton toisen asteen koulutus

Maksuton opiskelu toiselle asteelle. Perusopetuksen oppivelvollisuusikä nostetaan 19 ikävuoteen. Jokainen nuori tulisi kouluttaa peruskoulun jälkeen. Tavoitteena on, että jokainen suorittaa toisen asteen tutkinnon.

 

YKSILÖN ARVOSTAMINEN

Kovemmat rangaistukset seksuaalirikoksista

Raiskauksen tunnusmerkistön uudistaminen suostumuksen puutteen perustalta. Uhrin nostaminen keskeisempään asemaan. Seksuaalirikoksen uhreille on tarjottava riittävä tuki ja apu.

Koulukiusaamisen tehokas lopettaminen

Lisää resursseja varhaiseen puuttumiseen ja asian käsittelyyn. Koulukiusaaminen täytyy lopettaa alkuunsa, koska sillä on vakavia ja kauaskantoisia vaikutuksia ihmisen elämään.

 

 


MARKKINATALOUDEN TOIMENPITEET

Yritystukijärjestelmän uudistaminen

Kohdennetaan yritystuet pk-yritysten kasvun, uudistumisen ja kilpailukyvyn edistämiseen, ja tuetaan eri aloilla tapahtuvaa muutosta kohti ympäristö- ja ilmastoystävällistä toimintaa. Suomessa valtio maksaa yritystukia laskentatavasta riippuen n. 4 miljardia tai jopa 8-9 miljardia euroa vuodessa. Ekonomistit ovat lähestulkoon yksimielisiä siitä, että yritystuista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesselvityksessä yritystuista todetaan, että vain noin kymmenen prosenttia tuista on taloutta uudistavia. Lisäksi, Suomessa arvioidaan olevan ympäristölle haitallisia tukia lähes kolmen miljardin edestä.

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen

Työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeudesta on luovuttava. Valtiovarainministeriön arvion mukaan verovähennysoikeuden poistaminen lisäisi valtion verotuloja vuonna 2019 noin 205 miljoonalla eurolla. Jäsenmaksujen verovähennysoikeus on työmarkkinajärjestöjen erityisoikeus, jota muilla yhdistyksillä ei ole. Varakkaiden liittojen tulee myös maksaa veroja.

 

EUROOPPA JA KANSAINVÄLISYYS

Yritysverotuksen yhtenäistäminen Euroopan unionin maiden välillä

Euroopan unionin jäsenmaille on säädettävä vähimmäissuuruinen yhteisöveroaste. Tämänhetkinen EU -maiden välillä tapahtuva verokilpailu on kestämätöntä. Yritykset pystyvät aggressiivisella verosuunnittelulla välttämään verojen maksun siinä maassa, jossa lisäarvo on tehty ja verotus tulisi tällöin toteuttaa. Vähimmäisyhteisöveroasteen säätäminen yritysverotuksen yhtenäistämiseksi tekisi kilpailusta reilumpaa ja vähentäisi mahdollisuuksia aggressiiviseen verosuunnitteluun EU:n sisällä.

Euroopan unionin yhteinen turvapaikkajärjestelmä

Euroopan unionin tulee luoda yhteinen kansainvälisen suojelun järjestelmä, joka tähtää hallittuun humanitaariseen maahanmuuttoon. Euroopan rajat on turvattava, ja turvapaikkahakemukset on käsiteltävä raja-alueilla sijaitsevissa käsittelykeskuksissa. Pääpaino on kuitenkin asetettava kiintiöpakolaisten vastaanottamiseen suoraan konflikti- ja kriisialueilta. Kaikkien EU -maiden tulisi ottaa suhteutettuna väkilukuun tietty minimimäärä pakolaisia vuodessa.

Vapaa liikkuvuus Schengen -jäsenmaiden alueella perustuu vahvasti siihen, että maahantulo jäsenmaiden alueelle on hallittua. Vapaa liikkuvuus EU -maiden välillä on yksi Euroopan integraation kulmakivistä. Mikäli jäsenmaiden kesken ei saada tässä asiassa päätöstä, on todennäköistä, että jäsenmaiden välille palautuisi sisärajavalvonta. Tämä olisi merkittävä askel taaksepäin Euroopassa.

 

ILMASTONMUUTOS

Ilmastolle ja ympäristölle haitallisia ympäristötukia on karsittava

Liike Nyt on sitoutunut tekemään kaikki päätökset ympäristölle ja ilmastolle kestävällä tavalla, unohtamatta ilmasto-oikeudenmukaisuuden periaatteita. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi tarvitaan ensisijaisesti poliittisia päätöksiä, joiden tekemistä on odotettu aivan liian pitkään.

Yksi konkreettinen ja jäsenistön välittömästi vaatima toimenpide on ympäristölle haitallisten yritystukien leikkaaminen ja uudelleen kohdentaminen kestävän muutoksen vauhdittajiksi. Valtio maksaa Suomessa arviolta 3,5 miljardia euroa ympäristölle ja ilmastolle haitallisia yritystukia. Nämä tuet tulee karsia asteittain pois. Ympäristön kannalta haitallisten tukien poistaminen johtaisi huomattavaan kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden ympäristövaikutusten vähenemiseen. Samalla vapautuisi varoja investoitavaksi puhtaampaan ja turvatumpaan energiatulevaisuuteen, vihreisiin työpaikkoihin ja julkisiin hyödykkeisiin.

Hiilidioksidivero EU:n ulkopuolelta tuleville tuotteille

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen julkaiseman raportin mukaan hiilidioksidivero on lupaava keino hillitä hiilivuotoa, parantaa EU:n kilpailukykyä ja parantaa unionin budjettirahoitusta. Raportin mukaan hiilidioksidivero täydentäisi päästökauppaa.

Hiilivuoto tarkoittaa, että EU:n ulkopuoliset tuottajat välttyvät päästökaupan kustannuksilta, jolloin päästöjä aiheuttavaa teollisuutta siirtyy EU:n ulkopuolelle. Hiilidioksidivero suuntautuisi tuotteisiin tasapuolisesti valmistuspaikasta riippumatta.

Tutkimusten mukaan EU:n kansalaiset aiheuttavat kulutusvalinnoillaan maailmanlaajuisesti enemmän päästöjä kuin tuotannon päästöt ovat EU:ssa. Syynä ovat EU:n ulkopuolelta tulevat tuotteet, joihin ei ole kohdistunut päästökaupan aiheuttamia kustannuksia.

Osallistu keskusteluun

Seuraa minua!