VIERASKYNÄBLOGI: EU-PUOLUSTUSYHTEISTYÖ
Kirjoittaja: turvallisuuspoliittinen neuvonantaja Elisa Norvanto
Euroopan unionin turvallisuusympäristö on muuttunut huomattavasti viime vuosien aikana. Samalla keskustelu EU:n roolista kansainvälisessä politiikassa sekä eurooppalaisessa turvallisuudessa on kiihtynyt, ja EU on myös ottanut edistysaskelia turvallisuus- ja puolustuspolitiikan osa-alueilla. Esimerkkejä tästä kehityksestä on sotilaallisen komentorakenteen perustaminen EU-ulkosuhdehallinnon rakenteisiin (MPCC), EU:n pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY), EU-Nato Varsovan julistus, EU-puolustusrahaston perustaminen. Suomi on vahvasti tukenut EU:n uudistuspyrkimyksiä turvallisuudessa ja puolustuksessa ja korostanut keskinäisen avunannon velvoitetta.
Suomi on ajanut ja tulisi jatkossa ajaa EU:n puolustusyhteistyön syventämistä. Suomen yhdeksi merkittäväksi EU-tavoitteeksi näyttäisikin muodostuneen EU:n puolustuksellisen toimintakyvyn sekä -valmiuden ja sitä kautta turvallisuuden keskinäisriippuvuuksien lisääminen. Näitä vahvistamalla myös EU:n puolustusulottuvuus saisi uutta syvyyttä. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että EU:n jäsenmaat toisivat kriisitilanteessa sotilaallista apua myös Natoon kuulumattomalle Suomelle. Suomen kannalta EU:n puolustusyhteistyön kehittämisessä huomiota ja poliittisia resursseja tulisi kiinnittää sellaisiin hankkeisiin, jotka asettuvat tukemaan laajemmin Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria. Euroopan strategisen yhtenäisyyden vahvistuminen on välttämättömyys, mikä tuottaisi väistämättä myös Suomelle synergiaetuja turvallisuuden saralla. Nykyisissä olosuhteissa Suomen kannalta potentiaalisia ja keskeisiä yhteistyömuotoja ovat EU-Nato yhteistyön edistäminen ”sotilaallisen schengenin” ja yhteiseurooppalaisen sotilaallisen komentorakenteen muodostaminen (MPCC), sekä Ranskan presidentti Emmanuel Macronin esittämät EU:n uudistukset, joihin sisältyivät yhteinen puolustusbudjetti ja yhteinen sotilasdoktriini. Suomea on myös kiinnostanut erityisesti miehittämättömien lennokkien kehittämiseen, satelliitteihin liittyvään avaruusyhteistyöhön, EU:n kyberpuolustuksen kehittämiseen, meriyhteyksien turvaamiseen ja tiedustelutietojen ja tilannekuvan reaaliaikaiseen tiedonsiirtoon liittyvät teemat.
Lisäksi tässä vaiheessa Suomelle on tärkeää erityisesti pysyvän rakenteellisen yhteistyön toimeenpano, mihin liittyen Suomi kartoittaa tarvetta tehdä uusia omia ehdotuksia, hyötyjen tavoittelu kansallisten sotilaallisten suorituskykyjen kehittämiselle puolustusrahastoyhteistyössä, panostaminen puolustukselle kanavoitavan rahoituksen lisäämiseen EU-budjettineuvotteluissa ja avunantolausekkeen soveltamisedellytysten kehittäminen ml. pitämällä sitä esillä EU:n harjoitustoiminnassa. Lisäksi Suomi varmistaa riittävät resurssit Eurooppalaiselle hybridiuhkien osaamiskeskukselle sen toiminnan vakiinnuttamiseksi ja pitää yllä EU-Nato –yhteistyön tiivistämistä. Suomi tukee pyrkimyksiä poistaa sotilashenkilöstön ja –kaluston liikkuvuuden esteitä EU:n alueella. Suomi kannattaa myös EU:n ja Naton yhteistyön kehittämistä sotilaallisen liikkuvuuden alalla. Sotilaallisten liikkuvuuden parantamista tulee kehittää tavalla, joka edistää Suomen sotilaallista huoltovarmuutta.
Aktiivinen vaikuttaminen EU:n turvallisuus- ja puolustusarkkitehtuurin muotoilussa on turvallisuutemme kannalta keskeistä. Uudet aloitteet avaavat Suomelle uusia mahdollisuuksia kokonaisturvallisuutemme kehittämisen kannalta. Meidän tulee osata tarttua niihin ja vaikuttaa aktiivisesti kansallisen turvallisuutemme kannalta tärkeiden teemojen esille tuomiseen myös puolustusyhteistyön kehyksessä.
