Turvallisuus suomalaisessa yhteiskunnassa, mitä pitää parantaa?

Suomea on totuttu pitämään turvallisena maana. Turvallisuus ei kuitenkaan ole pysyvä tila, vaan sitä pitää rakentaa ja ylläpitää jatkuvasti.

Turvallisuusympäristömme on muuttunut. Perinteisten turvallisuusuhkien rinnalle ovat nousseet kyberhyökkäykset, informaatiovaikuttaminen, kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvat häiriöt ja erilaiset yhteiskunnan toimintakykyä horjuttavat tilanteet.

Suomen vuonna 2025 uudistetussa Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa turvallisuus nähdäänkin laajana kokonaisuutena, jossa viranomaiset, yritykset, järjestöt ja kansalaiset huolehtivat yhdessä yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista.

Turvallisuudesta puhuttaessa meidän pitäisi siksi kysyä entistä useammin: miten varmistamme, että suomalainen yhteiskunta toimii myös silloin, kun jotain odottamatonta tapahtuu?

1. Arjen turvallisuus on kaiken perusta

Turvallisuus alkaa ihmisten arjesta.

Ihmisen pitää voida liikkua omassa kotikaupungissaan, käyttää julkisia palveluja ja elää tavallista arkea ilman jatkuvaa turvattomuuden tunnetta.

Poliisin ja muiden turvallisuusviranomaisten riittävä toimintakyky on tässä keskeinen asia. Apua pitää saada silloin, kun sitä tarvitaan – riippumatta siitä, missä päin Suomea ihminen asuu.

Samalla turvallisuutta rakennetaan ennaltaehkäisevästi. Syrjäytymiseen, nuorten ongelmiin, päihteisiin ja rikollisuuteen liittyviin kehityskulkuihin kannattaa puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Turvallisuuspolitiikka ei siis tarkoita vain reagointia rikoksiin. Se tarkoittaa myös niiden ehkäisemistä.

2. Pelastustoimen toimintakyky pitää turvata

Turvallisuudesta puhuttaessa poliisi ja puolustusvoimat saavat usein paljon huomiota. Pelastustoimi on kuitenkin aivan yhtä olennainen osa yhteiskunnan turvallisuutta.

Tulipalot, liikenneonnettomuudet, myrskyt, tulvat ja muut häiriötilanteet eivät odota sopivaa hetkeä.

Pelastustoimen pitää pystyä toimimaan nopeasti sekä tavallisessa arjessa että poikkeuksellisissa tilanteissa.

Tämä edellyttää riittävää henkilöstöä, kalustoa, osaamista ja toimivaa yhteistyötä hyvinvointialueiden, kuntien, valtion ja muiden viranomaisten välillä.

3. Kyberturvallisuus kuuluu nykyään kaikille

Yhä suurempi osa yhteiskunnasta toimii digitaalisten järjestelmien varassa.

Pankkipalvelut, terveydenhuolto, energia, tietoliikenne, logistiikka, yritykset ja julkiset palvelut ovat riippuvaisia toimivista tietojärjestelmistä.

Suomen kyberturvallisuusstrategia 2024–2035 lähteekin siitä, että kyberturvallisuus on olennainen osa koko Suomen kokonaisturvallisuutta. Strategiaa uudistettiin nimenomaan muuttuneen turvallisuusympäristön vuoksi.

Kyberturvallisuutta ei voida enää ajatella vain IT-osastojen tehtävänä.

Tarvitsemme lisää osaamista yrityksiin, julkiselle sektorille ja koteihin. Samalla yhteiskunnan kriittisten järjestelmien suojaamisesta ja niiden varajärjestelmistä on huolehdittava pitkäjänteisesti.

4. Kriittisen infrastruktuurin suojaaminen korostuu

Sähköverkot, tietoliikenneyhteydet, vesihuolto, satamat, tiet, terveydenhuolto ja maksuliikenne muodostavat verkoston, jonka toiminnasta suomalainen yhteiskunta on riippuvainen.

Jos yksi osa häiriintyy, vaikutukset voivat levitä nopeasti muualle.

Siksi turvallisuutta pitää tarkastella myös jatkuvuuden näkökulmasta.

Mitä tapahtuu, jos sähkö katkeaa pitkäksi aikaa? Entä jos tietoliikenneyhteydet eivät toimi? Miten terveydenhuolto, yritykset tai maksaminen silloin jatkuvat?

Varautumisen tarkoituksena on löytää vastaukset näihin kysymyksiin ennen kuin kriisi alkaa.

5. Huoltovarmuus on Suomen vahvuus, jota pitää jatkuvasti kehittää

Suomen sijainti tekee huoltovarmuudesta erityisen tärkeän kysymyksen.

Energian, ruoan, lääkkeiden, polttoaineiden ja muiden välttämättömien tuotteiden saatavuus pitää pystyä turvaamaan myös vakavissa häiriötilanteissa.

Huoltovarmuudessa yritysten merkitys on valtava.

Suuri osa yhteiskunnan kannalta kriittisistä palveluista, järjestelmistä, kuljetuksista ja tuotannosta toimii yrityksissä. Siksi julkisen sektorin ja yritysten yhteistyö on olennainen osa Suomen kokonaisturvallisuutta.

Myös Yhteiskunnan turvallisuusstrategia perustuu ajatukseen, että yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvataan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä.

6. Varautuminen pitää tuoda lähemmäksi ihmisten arkea

Kokonaisturvallisuus ei synny pelkästään viranomaispäätöksillä.

Myös ihmisten omalla varautumisella on merkitystä.

Kotitalouden kyky selvitä muutaman päivän sähkö- tai vesikatkosta vähentää samalla viranomaisten kuormitusta. Samoin perustaidot ensiavusta, digiturvallisuudesta ja oikean tiedon tunnistamisesta vahvistavat koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.

Vuoden 2025 Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa myös yksilöiden roolia turvallisuuden vahvistamisessa korostetaan.

Varautumisesta pitäisi tehdä mahdollisimman tavallinen kansalaistaito.

7. Tiedon luotettavuudesta tulee yhä tärkeämpi turvallisuuskysymys

Nykyajan yhteiskuntaan voidaan vaikuttaa ilman fyysistä hyökkäystä.

Väärää tai tarkoituksellisesti harhaanjohtavaa tietoa voidaan levittää nopeasti sosiaalisessa mediassa ja muissa digitaalisissa kanavissa.

Tavoitteena voi olla epäluottamuksen kasvattaminen, yhteiskunnan jakaminen tai ihmisten päätöksentekoon vaikuttaminen.

Siksi medialukutaito, viranomaisten avoin viestintä ja ihmisten kyky arvioida tietolähteitä ovat osa modernia turvallisuutta.

Teknologian ja tekoälyn kehittyessä tämän merkitys vain kasvaa.

Turvallisuus syntyy luottamuksesta ja toimintakyvystä

Suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuden kehittämisessä voidaan tunnistaa useita rinnakkaisia tavoitteita: arjen turvallisuus, viranomaisten toimintakyky, pelastustoimi, kyberturvallisuus, kriittinen infrastruktuuri, huoltovarmuus ja kansalaisten oma varautuminen.

Niitä ei pitäisi käsitellä toisistaan irrallisina asioina.

Suomen kokonaisturvallisuus perustuu juuri siihen, että yhteiskunnan eri osat toimivat yhdessä. Viranomaiset eivät yksin pysty rakentamaan turvallista yhteiskuntaa, eivätkä myöskään yritykset tai kansalaiset.

Turvallisuus syntyy yhteistyöstä, luottamuksesta ja siitä, että yhteiskunta pystyy toimimaan myös silloin, kun olosuhteet eivät ole normaalit.

Turvallinen Suomi ei tarkoita yhteiskuntaa, jossa mitään pahaa ei koskaan tapahdu. Se tarkoittaa yhteiskuntaa, joka varautuu, reagoi nopeasti ja pystyy jatkamaan toimintaansa myös vaikeissa tilanteissa.