Miten luoda turvallinen arki Uudellamaalla?

Turvallisuus on yksi ihmisen perustarpeista. Se tarkoittaa tunnetta siitä, että omassa kodissa, koulussa, työpaikalla ja lähiympäristössä voi elää ilman jatkuvaa huolta. Uudellamaalla turvallinen arki syntyy toimivista palveluista, turvallisista asuinympäristöistä ja siitä, että jokainen kokee kuuluvansa yhteiskuntaan. Turvallisuus ei saa olla vain lupaus – sen pitää näkyä ihmisten jokapäiväisessä elämässä.

Turvallisuus alkaa läheltä – kodista, koulusta ja omalta asuinalueelta

Kun puhumme turvallisuudesta, keskustelu kääntyy helposti kansainvälisiin kriiseihin, maanpuolustukseen ja rikollisuuteen. Ne ovat tärkeitä kysymyksiä, mutta ihmisen turvallisuuden tunne rakentuu ennen kaikkea omassa arjessa.

Vanhemmalle turvallisuus tarkoittaa sitä, että lapsi voi kulkea kouluun ja harrastuksiin turvallisesti. Ikäihmiselle se voi tarkoittaa varmuutta siitä, että apua saa tarvittaessa. Nuorelle turvallisuutta on mahdollisuus kasvaa, opiskella ja viettää vapaa-aikaa ilman kiusaamista, väkivaltaa tai ulkopuolisuuden tunnetta.

Uusimaa on monimuotoinen alue. Pääkaupunkiseudun tiiviissä kaupunkiympäristössä turvallisuuden haasteet voivat olla erilaisia kuin pienemmissä kunnissa. Yhteistä on kuitenkin ihmisten tarve luottaa siihen, että yhteiskunta toimii.

Minulle turvallisuus tarkoittaa ennen kaikkea sitä, ettei ihminen jää yksin silloin, kun elämässä tulee vaikeuksia.

Lasten ja nuorten turvallisuuteen on panostettava ajoissa

Lasten ja nuorten turvallisuus on yksi tärkeimmistä tulevaisuuden kysymyksistä.

Kiusaaminen, väkivalta, päihteet ja mielenterveyden ongelmat voivat heikentää turvallisuuden tunnetta jo varhaisessa vaiheessa. Näihin ongelmiin on puututtava ennen kuin ne kasvavat vakaviksi.

Koulun pitää olla paikka, jossa jokainen voi oppia ja kasvaa rauhassa. Se edellyttää riittävästi aikuisia, toimivaa oppilashuoltoa ja selkeitä toimintamalleja kiusaamiseen sekä väkivaltaan puuttumiseksi.

Myös harrastuksilla on suuri merkitys. Liikunta, kulttuuri, nuorisotoiminta ja yhteinen tekeminen tarjoavat nuorille mielekästä sisältöä arkeen sekä mahdollisuuksia löytää ystäviä ja kokea onnistumisia.

Haluan, että Uudellamaalla jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus turvalliseen kasvuympäristöön. Ennaltaehkäisevä työ ei ole ylimääräinen menoerä, vaan investointi tulevaisuuteen.

Apua pitää saada silloin, kun sitä tarvitaan

Turvallisuuden tunne heikkenee nopeasti, jos ihminen kokee jäävänsä yksin sairastuessaan tai tarvitessaan apua.

Siksi toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat olennainen osa turvallista yhteiskuntaa.

Omalääkärimallin kehittäminen, hoidon jatkuvuus ja oikea-aikainen pääsy palveluihin voivat vahvistaa ihmisten luottamusta siihen, että heistä pidetään huolta.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen päätöksenteossa pidän tärkeänä, että palveluja kehitetään ihmisten todellisten tarpeiden perusteella. Taloudesta on huolehdittava vastuullisesti, mutta samalla on ymmärrettävä, mitä liian myöhään saatu apu maksaa sekä ihmiselle että yhteiskunnalle.

Erityisen tärkeää on tunnistaa ne tilanteet, joissa pienellä ja oikea-aikaisella tuella voidaan estää ongelmien paheneminen.

Turvallinen asuinympäristö kuuluu kaikille

Turvallisuus näkyy myös siinä, millaisessa ympäristössä elämme.

Hyvin valaistut kadut, turvalliset koulureitit, toimiva joukkoliikenne ja viihtyisät julkiset tilat lisäävät turvallisuuden tunnetta. Samalla on huolehdittava siitä, että häiriökäyttäytymiseen, väkivaltaan ja rikollisuuteen puututaan määrätietoisesti.

Turvallinen kaupunki ei kuitenkaan synny pelkästään valvonnasta tai järjestyksenpidosta. Se syntyy myös siitä, että alueet ovat elinvoimaisia, ihmisillä on mahdollisuuksia osallistua ja ympäristöstä pidetään huolta.

Uudellamaalla kuntien, hyvinvointialueiden, poliisin, järjestöjen ja asukkaiden yhteistyö on ratkaisevassa asemassa.

Meidän on pystyttävä tunnistamaan paikalliset ongelmat ja ratkaisemaan niitä yhdessä sen sijaan, että vastuu siirtyy toimijalta toiselle.

Ikäihmisten turvallisuus on myös yksinäisyyden ehkäisemistä

Ikääntyneiden turvallisuudesta puhuttaessa huomio kiinnittyy usein kotihoitoon, terveyspalveluihin ja asumisen turvallisuuteen.

Ne ovat välttämättömiä, mutta turvallisuuteen kuuluu myös tunne siitä, että on osa yhteisöä.

Yksinäisyys voi heikentää hyvinvointia ja lisätä turvattomuutta. Siksi tarvitsemme toimivien palvelujen rinnalle yhteisöllisyyttä, kohtaamispaikkoja ja mahdollisuuksia osallistua.

Ikäihmisen pitäisi voida luottaa siihen, että arki sujuu turvallisesti myös silloin, kun oma toimintakyky heikkenee.

Tämä edellyttää paitsi palvelujen kehittämistä myös läheisten, järjestöjen ja paikallisten yhteisöjen roolin tunnistamista.

Turvallisuus edellyttää myös varautumista

Maailman turvallisuustilanne on muuttunut, ja meidän on varauduttava erilaisiin häiriöihin myös Uudellamaalla.

Sähkökatkot, tietoliikennehäiriöt, kyberuhat, vakavat onnettomuudet ja poikkeukselliset sääilmiöt voivat vaikuttaa nopeasti tavalliseen arkeen.

Pelastustoimen, ensihoidon ja muiden viranomaisten toimintakyky on turvattava myös vaikeissa tilanteissa. Samalla kotitalouksien ja yritysten omaa varautumista on vahvistettava.

Varautuminen ei tarkoita pelon lietsomista. Päinvastoin: kun tiedämme, miten toimia häiriötilanteessa, voimme elää arkeamme luottavaisemmin.

Turvallisuutta rakennetaan parhaiten ennakoimalla, harjoittelemalla ja huolehtimalla siitä, että vastuut ovat selkeitä.

Turvallisuus on yhteinen tehtävä – ja päätöksentekijöiden vastuu

Turvallista arkea ei rakenneta yhdellä päätöksellä eikä yhden organisaation voimin.

Tarvitsemme päätöksentekoa, jossa ymmärretään turvallisuuden eri ulottuvuudet ja niiden yhteys toisiinsa.

Minulle keskeisiä tavoitteita ovat:

1. Lasten ja nuorten turvallinen kasvuympäristö. Kiusaamiseen ja väkivaltaan on puututtava, ja varhaista tukea on vahvistettava.

2. Toimivat ja helposti saavutettavat palvelut. Ihmisten pitää saada apua ajoissa, ennen kuin ongelmat vaikeutuvat.

3. Turvalliset asuinalueet ja julkiset tilat. Jokaisella pitää olla oikeus liikkua ja elää omassa lähiympäristössään ilman pelkoa.

4. Ikäihmisten turvallinen ja arvokas arki. Palvelujen, yhteisöllisyyden ja läheisten tuen on muodostettava toimiva kokonaisuus.

5. Vahva varautuminen ja viranomaisyhteistyö. Yhteiskunnan keskeisten toimintojen on kestettävä myös häiriötilanteita.

Turvallinen Uusimaa rakennetaan teoilla

Uskon, että turvallisuus on yksi tärkeimmistä mittareista sille, miten hyvin yhteiskuntamme toimii.

Se ei näy ainoastaan tilastoissa tai viranomaisten raporteissa. Se näkyy siinä, uskaltaako lapsi kulkea yksin kouluun, saako sairastunut ihminen apua ja voiko ikäihminen asua turvallisesti omassa kodissaan.

Turvallisuuden vahvistaminen edellyttää vastuullista taloudenpitoa, toimivia palveluja ja rohkeutta puuttua ongelmiin ajoissa.

Haluan rakentaa Uuttamaata, jossa turvallisuus ei riipu iästä, asuinpaikasta tai elämäntilanteesta. Uuttamaata, jossa jokainen voi luottaa siihen, että arki kantaa myös vaikeina hetkinä.

Turvallisuus alkaa läheltä. Ja siitä meidän on pidettävä yhdessä huolta.