Työperäinen maahanmuutto ja sen vaikutukset Suomen työmarkkinoihin

Suomi tarvitsee osaavaa työvoimaa, menestyviä yrityksiä ja uusia työpaikkoja. Samalla meillä on työttömyyttä ja ihmisiä, joiden osaaminen ei kohtaa työmarkkinoiden tarpeita. Työperäinen maahanmuutto on osa tätä kokonaisuutta, mutta se ei yksin ratkaise Suomen työllisyysongelmia. Keskeinen kysymys on, miten maahanmuuttoa voidaan hallita niin, että se vastaa todelliseen työvoimatarpeeseen, tukee talouskasvua ja varmistaa reilut työmarkkinat kaikille.

Suomi tarvitsee työntekijöitä – mutta mille aloille?

Suomen väestö ikääntyy ja työikäisen väestön osuus pienenee. Pitkällä aikavälillä tämä haastaa sekä yritysten kasvumahdollisuuksia että julkisten palvelujen rahoitusta.

Työvoiman tarve ei kuitenkaan ole samanlainen kaikilla toimialoilla.

Esimerkiksi terveydenhuollossa, tietyissä teollisuuden ammateissa ja erityisosaamista vaativissa tehtävissä esiintyy osaajapulaa. Samaan aikaan monilla aloilla on työttömiä työnhakijoita ja avoimista työpaikoista käydään kovaa kilpailua.

Työ- ja elinkeinoministeriön työvoimabarometri tunnistaa työvoimapula-ammatteja ja alueellisia eroja. Tämä tieto on tärkeää, kun arvioimme kansainvälisen rekrytoinnin tarvetta.

Mielestäni keskustelussa on erotettava toisistaan lyhyen aikavälin työttömyys ja pitkän aikavälin työvoimatarve. Molemmat voivat olla olemassa samanaikaisesti.

Hallittu työperäinen maahanmuutto tarkoittaa selkeitä pelisääntöjä

Työperäistä maahanmuuttoa koskevassa keskustelussa vastakkain asetetaan usein kaksi näkökulmaa: Suomen tarve saada lisää työntekijöitä ja huoli maahanmuuton vaikutuksista työmarkkinoihin.

Näitä ei kuitenkaan tarvitse käsitellä toisensa poissulkevina kysymyksinä.

Hallittua työperäistä maahanmuuttoa voidaan tarkastella neljän periaatteen kautta:

1. Todellinen työvoimatarve. Kansainvälisen rekrytoinnin tulee vastata yritysten ja yhteiskunnan tunnistettuihin osaamis- ja työvoimatarpeisiin.

2. Yhteiset työelämän pelisäännöt. Suomessa tehtävästä työstä on maksettava asianmukainen palkka, ja työehtoja on noudatettava työntekijän kansalaisuudesta riippumatta.

3. Toimiva kotoutuminen. Kielen oppiminen, työllistyminen ja yhteiskunnan toimintatapojen tunteminen tukevat pysyvää kiinnittymistä Suomeen.

4. Vaikutusten seuranta. Työperäisen maahanmuuton vaikutuksia on arvioitava työllisyyden, julkisen talouden, palvelujen ja työmarkkinoiden toimivuuden näkökulmasta.

Selkeät säännöt ja niiden johdonmukainen valvonta ovat tärkeitä sekä työntekijöiden että vastuullisesti toimivien yritysten kannalta.

Suomalaiset työttömät ja kansainvälinen rekrytointi – miten tarpeet sovitetaan yhteen?

Suomessa on samanaikaisesti työttömyyttä ja työvoimapulaa. Tämä kertoo osaltaan työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmasta.

Työttömän työnhakijan osaaminen ei välttämättä vastaa avoimen työpaikan vaatimuksia. Työpaikka voi myös sijaita toisella paikkakunnalla, tai työn vastaanottamiseen voi liittyä muita käytännön esteitä.

Siksi kansainvälisen rekrytoinnin rinnalla tarvitaan kotimaisen työvoiman osaamisen kehittämistä, täydennyskoulutusta ja toimivia työllisyyspalveluja.

Erityistä huomiota ansaitsevat nuoret, pitkään työttömänä olleet ja Suomessa jo asuvat maahanmuuttajat, joiden osaaminen jää hyödyntämättä.

Yritysten näkökulmasta ratkaisevaa on saada tehtävään sopiva työntekijä oikeaan aikaan. Yhteiskunnan näkökulmasta on samalla tärkeää, että mahdollisimman moni Suomessa jo asuva pääsee osallistumaan työelämään.

Näiden tavoitteiden yhteensovittaminen on yksi työvoimapolitiikan keskeisistä tehtävistä.

Työperäinen maahanmuutto ei saa johtaa työehtojen heikentymiseen

Kansainväliseen rekrytointiin liittyy myös riskejä.

Erityisesti työntekijän riippuvuus työnantajasta, puutteellinen kielitaito ja heikko suomalaisen työelämän tuntemus voivat altistaa hyväksikäytölle.

Suomessa ulkomaalaisia työntekijöitä koskevat lähtökohtaisesti samat työehdot, työturvallisuusvaatimukset ja lakisääteiset vakuutukset kuin suomalaisia työntekijöitä.

Tämän periaatteen on toteuduttava myös käytännössä.

Työehtojen valvonta, työntekijöiden oikeuksista tiedottaminen ja väärinkäytöksiin puuttuminen suojaavat koko työmarkkinaa.

Jos yritykset kilpailevat keskenään työehtoja kiertämällä, seuraukset voivat heikentää vastuullisten työnantajien kilpailuasemaa ja työntekijöiden luottamusta.

Uudellamaalla työperäisen maahanmuuton vaikutukset näkyvät konkreettisesti

Uusimaa on Suomen keskeinen työssäkäynti- ja kasvukeskus. Alueella toimii paljon kansainvälisiä yrityksiä, korkeakouluja ja palvelualojen työnantajia.

Työperäinen maahanmuutto vaikuttaa alueella yritysten rekrytointimahdollisuuksiin, mutta myös asumiseen, koulutukseen, terveyspalveluihin ja kuntien kotoutumispalveluihin.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen päätöksenteon näkökulmasta pidän tärkeänä, että väestön muutokset huomioidaan palvelujen suunnittelussa.

Esimerkiksi terveydenhuollon kansainvälisessä rekrytoinnissa on varmistettava riittävä kielitaito, ammatillinen pätevyys ja potilasturvallisuus.

Työntekijän saaminen Suomeen on vasta ensimmäinen vaihe. Myös työssä onnistumisen, perheen arjen ja yhteiskuntaan kiinnittymisen edellytyksillä on merkitystä.

Talouskasvu syntyy työllisyydestä, osaamisesta ja tuottavuudesta

Työperäisen maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia ei voi arvioida pelkästään maahan muuttavien ihmisten määrällä.

Olennaista on, kuinka moni työllistyy, millaisiin tehtäviin, millä palkkatasolla ja kuinka pysyvästi.

Työssä käyvät ihmiset maksavat veroja ja osallistuvat yhteiskunnan rahoittamiseen. Toisaalta väestön kasvu lisää myös palvelujen ja infrastruktuurin tarvetta.

Vaikutukset julkiseen talouteen riippuvat muun muassa työllisyydestä, ansiotuloista, perherakenteesta ja Suomessa asumisen kestosta.

Suomen talouskasvu edellyttää lisäksi tuottavuuden parantamista, investointeja, teknologian hyödyntämistä ja koulutusta.

Työperäinen maahanmuutto voi täydentää näitä kasvun edellytyksiä, mutta se ei korvaa niitä.

Millainen työperäinen maahanmuutto palvelee Suomen tulevaisuutta?

Työperäiseen maahanmuuttoon liittyy perusteltuja odotuksia ja huolia.

Yritykset tarvitsevat osaajia, mutta samalla on huolehdittava Suomessa jo olevien työntekijöiden työllistymisestä. Kansainvälinen rekrytointi voi tukea talouskasvua, mutta sen vaikutukset riippuvat siitä, miten työmarkkinat, kotoutuminen ja julkiset palvelut toimivat.

Hallittua työperäistä maahanmuuttoa koskevassa päätöksenteossa tarvitaan ajantasaista tietoa, ennakointia ja yhteistyötä yritysten, oppilaitosten, kuntien sekä valtion välillä.

Minulle keskeinen kysymys on, miten pystymme samanaikaisesti vahvistamaan työllisyyttä, turvaamaan reilut työehdot ja vastaamaan Suomen tuleviin osaamistarpeisiin.

Suomen tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa ei ole vain se, kuinka paljon työvoimaa meillä on, vaan myös se, miten hyvin ihmisten osaaminen ja työmarkkinoiden tarpeet kohtaavat.

Työperäistä maahanmuuttoa on arvioitava tämän kokonaisuuden osana – talouden, työntekijöiden ja yhteiskunnan näkökulmasta.